Hyvää tappamassa

Joskus tulee mietittyä maailman menoa ja varsinkin yksi asia on kummastuttanut ja hämmästyttänyt pientä kulkijaa jo jonkin aikaa. Nimittäin suomalainen kyky olla hyvä.

Viimeksi tuli tarinan verran asiaa mietittyä viime viikolla mökin riippukeinussa. Mökki kun sattuu sijaitsemaan tyypillisesti paikkakunnalla, jonka paikallisen K-kaupan pihasta löytyy tuttu paitamyyjä ja hänen kojun kulmasta roikkumasta paita, jonka rintamuksesta löytyy tuo tuttu sanan parsi:

Hyvää yritetään, mutta priimaa tuppaa tulemaan.

No siinä se nyt taas sitten on. Kirjoitettuna ja meihin iskostettuna. Ja kun se kerran siinä lukee ja moni sitä hokee niin tottahan sen täytyy olla. Ei siis muuta kuin maanantaina pirteänä lomalta töihin hyvää tekemään, niin jo innovaatiot lentää. Vai mitä sanotte näistä tutuista sanan parsista:

Suomalainen sisu

Joku joskus lanseerasi kyseisen fraasin ja sen jälkeen jokainen suomalainen meni(si) läpi vaikka harmaan kiven, kuhan se kivi vaan ei tule oman nenän eteen.

Suomalainen laatu

Menee samaan sarjaan. Kaikkihan tietävät, että Suomessa valmistettu tuote on aina korkealaatuinen. Vai miten se nyt menikään? Ainakaan tästä ei kannata liikaa huudella, jokuhan voi ruveta vaikka oikeasti selvittämään suomalaisen laadun tasoa.

Nokia

Suomi on uusi maailmanmestari... Tässä olemme maailman parhaita. Kun joku suomalainen menestyy tai osaa jotain, niin se tarkoittaa, että me kaikki osaamme saman. Kuinkakohan monen suomalaisen yrityksen taustalla on pyörinyt kuvitelma suomalaisen innovatiivisuuden automaatista. Miksi meistä ei tulisi menestyjä, kun kerran Nokiakin onnistui?

No nyt hairahdettiin vähän sivuraiteelle, tarkoitushan oli miettiä sitä hyvää. Ai mitä siitäkö? No miettikääpä... Uskallan edelleen väittää, että suomalainen osaaminen ja innovaatiokyky on maailman huippuluokkaa. Anna suomalaiselle ratkaistavaksi ongelma, idea tai ajatus, jota kukaan ei ole vielä pohtinut ja jo vain, hetken päästä meillä on käsissämme ratkaisu, jolla kehtaa maailmalle lähteä. Sama pätee niin työelämään kuin urheiluunkin. Listatkaapa ne uudet viime vuosikymmeninä tulleet urheilulajit, joissa suomalainen ei olisi ollut alkuun maailman huippu.

Suomessa on sisua. Anna kuokka ja suo Jussille ja jo vain hetken päästä tontilla komeilee suomalainen korkelaatuinen mökki, josta mies voi menestyksen ammentaa kuin Nokia kultavuosinaan. Siinä sitten Jussi kylvää ja kyntää, nauttii hyvänä olemisesta. Toteaa kuinka paljon leppoisampaa on olla hyvä ja painua tuttujen sanontojen taa, kuin painaa uudelle suolle. Ensin häviää sisu. Kohta perään jo laatukin happanee. Ja niin alkaa menestyskin olla enää kahvipöytäpuheissa, osavuosikatsausten lukujen jäädessä pöytälaatikkoon piiloon.

Tyydymme hyvään. Meillä on kaikki osaaminen ratkaista vaikeatkin ongelmat silloin kun kuoleman pelko tai koluamaton suo on edessämme, mutta oleminen hyvän sisällä ja samalla tukeutuminen vanhoihin fraaseihin on helpompaa kuin heittää itsensä ulos tuolta mukavuusalueelta.

Ai miten tämä sitten liittyy tuotetietoon ja sen hallintaan? Yksinkertaista. Koska olemme viimeksi olleet tuotetiedon saralla kuolemanpelon tai uuden suon edessä? Koska meidän on viimeksi pitänyt puuttua sen hetken tarpeita tyydyttävän = hyvän tiedonhallinnan maailmaan tosissaan? Nyt ei puhuta niistä laastareista, joita matkalla on tullut, eikä edes 3D CAD:n tuomiin uusiin asioihin. Tai jos tiedätte yrityksen, joka noina hetkinä on ratkaissut tiedonhallintahaasteet uudella innovatiivisella tavalla, ei vain survomalla vanhat tiedot uuteen pakettiin, niin saa nostaa käden ylös.

Tiedonhallinnassakin meiltä puuttuu rohkeus ja halu miettiä asioita uudella tavalla. Olemme ajautuneet hyvän vietäväksi. Toki haaste on suuri. Suomalaisten yritysten halu sitoutua tiedonhallinnan innovointiin on säälittävä (tästä voisi uuden merkinnän kirjoittaa, kunhan kerkiän). Tiedän, että joukosta löytyy todella kovia tiedonhallinnan ammattilaisia, mutta kun vastassa on Hyvä, on yhden miehen sodat usein liikaa voitettaviksi. Valitettavasti...

No jaa. Ajatuksia ja mietteitä. Kaksi päivää loman loppuun. Taidanpa ottaa vielä torkut riippukeinussa. Mökin ränni vähän roikkuu, mutta hyvä mökki tämä on...

Lue lisää

Tuotteen tietomalli asiakaskohtaisen konfiguroinnin pohjana

Löydät uusimman julkaistun artikkelini "Tuotteen tietomalli asiakaskohtaisen konfiguroinnin pohjana" täältä.

Nykymarkkinoiden asiakaskohtaisuuden kasvusta johtuva tuotevarioinnin ja sitä kautta tuotetiedon lisääntyminen on tuonut sekä yrityksille että asiakkaille uusia haasteita. Siinä missä tarjottavan tuotevalikoiman ominaisuustiedon kompleksisuus on vaikeuttanut yrityksen ja asiakkaan välistä valinta- ja ostoprosessia, johtaen asiakassuhteiden ja asiakastyytyväisyyden heikkenemiseen, on kasvava tuotetiedon määrä sekä puutteellinen yrityksen ja asiakkaan välinen kommunikaatio osaltaan hidastanut yritysten liiketoimintaprosessien tehokkuutta. On huomioitava, että tuotteen tekniseltä kannalta konseptoimattomien asiakastoiveiden saattaminen pitkissä ja hitaissa prosesseissa aina suunnittelijan pöydälle asti voi muodostua yrityksille niin tehokkuuden kuin kustannusten kannalta suureksi haasteeksi. Tämä osaltaan taas lisää ongelmallisuutta sekä tuotannon että logistiikan suunnittelussa ja toteutuksessa...

Lue lisää

Tuotealustaisen tietomallin käsitteet

Löydät uusimman julkaistun artikkelini "Tuotealustaisen tietomallin käsitteet" täältä.

Tuotealustapohjaisen tiedonhallinnan ja massaräätälöinnin tehokkuuden näkökulmasta katsottuna, on tärkeää määrittää ja ymmärtää vaadittavien prosessien ja toimintatasojen taustalla olevien käsitteiden sisällöt ja olemus ennen kaikkea tuotteen tietomallille kohdistuvan tiedon vaatimusten suhteen...

Lue lisää

Massaräätälöinti strategisena valintana

Löydät uusimman julkaistun artikkelini "Massaräätälöinti strategisena valintana" täältä.

Massaräätälöintiä pidetään yhtenä tärkeimmistä kilpailustrategioista nykyaikaisilla markkinoilla. Sen perusajatuksena on hallita yrityksen tuotevariointia, maksimoimalla asiakaskohtaista toteutusta lähes massatuotannon tehokkuudella silti kustannuksia nosta­matta...

Lue lisää

Mitä tieto on?

Löydät uusimman julkaistun artikkelin "Mitä tieto on?" täältä.

"Tietoa käsitteenä voidaan pitää hyvin laaja-alaisena kokonaisuutena, mistä johtuen sen hallinnasta puhuttaessa, on näkemyserojen ja ymmärryksen vaikutuksella suuri merkitys organisaatioiden haluun toteuttaa nykypäivänä vaadittavaa tiedon hallintaa liiketoimintaa tehostavalla tavalla. Seuraavassa on pyritty avaamaan tiedon hallinnan kokonaisuuteen liittyvien tiedon eri tasojen ja luokkien ominaispiirteitä..."

Lue lisää

Tiedon verkostossa

Elämme kytkeytyneessä maailmassa, jossa kaikilla tapahtumilla ja ilmiöillä voidaan nähdä vaikutuksia, sidoksia, toisiin ympäristömme tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikään ei tapahdu eristyksissä. Mikään tieto, tapahtuma tai ilmiö ei ole saavuttamattomissa. Kaikki tapahtuu vieläpä ajassa, jossa voimme puhua vain tästä hetkestä, emme enää viikoista tai vuosista vuosikymmenistä puhumattakaan. Tämä maailmamme kytkeytyneisyys ja vuorovaikutteisuus ilmenee parhaiten ympärillämme olevissa ja meihin vaikuttavissa verkostoissa. Voimme havaita yhteiskuntamme sosiaaliset verkostot, Internetin, ekosysteemin lajien välisen vuorovaikutteisuuden, virusten leviämisen sekä mikros­kooppisen solun sisällä toimivien geenien kartat. Näissä kaikissa on kyse verkostoista. Verkostojen luonne voi vaihdella aina elinvoimaa tarjoavista luonnon verkostoista, ihmisten ja yritysten välisiin tiedonsiirtoketjuihin ja tappaviin terroristiverkostoihin asti. Yhteistä näille kaikille kuitenkin on verkoston synnyltä vaadittava kyky sen jäsenten väliseen yhteistyöhön rakentaa ja hyödyntää verkostoon muodostuvia yhteyksiä aina luonnon ilmiöiden, organisaatioiden kuin terroristisolujenkin välillä.

Usein, vielä nykypäivänäkin, yritysten ja eri organisaatioiden sisäiset verkostot ovat rakenteellisesti puumaisina verkkoja, joissa organisaatioiden ylin johto on verkoston juuri ja siitä haarautuvat oksat sen erikoistuneempia yksilöitä. Verkostossa, jossa siirryttäessä puurakenteessa oksia pitkin ulommaksi vastuu vähenee päätyen ja oksien päässä oleviin määräyksiä toteuttaviin alimman tason työntekijöihin. Puun kasvaessa ylimmän johdon käsiteltäväksi tulevan tiedon määräkin kasvaa, jolloin myös tehokkuuden ylläpitäminen ja tiedonkulun mahdollistaminen aina kaukaisimmasta puun haarasta ylimmälle johdolle asti vaatii tiukkaa organisointia. Mallissa jossa, jokaisen tulee toteuttaa oma tehtävänsä äärimmäisen, jotta järjestelmä toimisi, johtaa sen optimointi usein niin yliorganisoituihin ja joustamattomiin järjestelmiin, jotka käytännössä ovat täysin kykenemättömiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Kilpailuedun siirtyessä tehokkaasta tuotannosta tiedon hallintaan ja joustavuuteen tämän kaltainen rakenne ei kuitenkaan enää toimi. Nopeasti muuttuvilla markkinoilla menestyminen edellyttää organisaatioilta siirtymistä staattisesta ja optimoidusta puurakenteesta dynaamiseen ja kehittyvään verkostoon. Tämä verkosto ei ole enää vain organisaation sisällä, vaan merkittävä osa siitä on organisaation ulkopuolista hallintaa. Dynaamisessa toimintaympäristössä selviytymiseksi yksikään organisaatio ei voi enää kuvitella olevansa ympäristöstään eristäytynyt tai siitä riippumaton instituutio, vaan entistä enemmän ympärillemme kytkeytyneen verkoston toisistaan riippuvainen ja toisiaan hyödyntävä osanen.

”Ei se ole kaikkein voimakkain laji joka selviää, eikä kaikkein älykkäin. Se on laji, joka kaikkein parhaiten sopeutuu muutokseen” – Charles Darwin

Sopeutuvuus on ollut aina määrätyissä verkostoissa välttämättömyys. Muuttuva maailma, nykyiset tehokkuusvaatimukset, kasvanut verkostorakenne sekä tieto­yhteiskunnan kasvu ovat tehneet sopeutuvuudesta välttämättömyyden myös liiketoiminnan menestykseen. Siinä missä biologisten lajien on kyettävä sopeutumaan ympäristönsä muutoksiin, on organisaatioiden kyettävä nykymaailmassa samaan tai ne menehtyvät. Toisaalta pelkkä ympäristöön sopeutuminen voi osaltaan heikentää organisaation kykyä nähdä tulevaisuuteen. Organisaatio voi olla niin perusteellisesti sopeutunut aikaisempaan ympäristöönsä, ettei se kykene havaitsemaan tulevaa muutosta eikä näin myöskään pysty reagoimaan muutokseen ajoissa. Nykypäivän muuttuvassa maailmassa selviytyminen edellyttääkin ensisijaisesti kykyä ymmärtää ympäristöä, vallitsevaa verkostoa, ja sitä kautta sopeutua sen muutoksiin innovatiivisena, tehokkaana ja joustavana organisaationa.

Lue lisää